Eenyummaa Jaarraa Abbaa Gadaa
Jaarraa Abbaa Gadaa (1936–2013), maqaa dhalootaa isaanii Abdulkariim Ibraahim Hamiid, keessaa isaanii nama qabsoo, aadaa, afaan fi mirga ummata Oromoo irratti hojii guddaa hojjetan keessaa tokko ture. Seenaa Oromoo keessatti akka nama mootummaa cunqursaa mormeefi mootummaa haqaa hawweetti yaadatamu.
Jaarraan yeroo dheeraa keessatti mootummaa fi hawaasa keessatti hubannoo, walqixxummaa fi eenyummaa Oromoo guddisuuf hojii cimaa hojjetaniiru.
Dhaloota fi Barnoota Isaa
Jaarraan bara 1936 keessa Baha Oromiyaa, naannoo Gaara Mul’ataa ganda Mudiir Gooroo keessatti dhalatan. Abbaan isaanii Ibraahim Hamiid yoo ta’an, haati isaanii Moominaa Eeboo jedhamu.
Yeroo ijoollummaa isaanii irraa kaasee barnootaaf fedhii guddaa qabu turan. Mana barumsaa sadarkaa lammaffaa keessatti yeroo baratan, hawaasa Oromoo irratti dhiibbaa afaanii fi aadaa akka jiru hubatan.
Yeroo sana keessatti barattoonni saboota biroo afaanii fi aadaa isaanii kabajanii agarsiisu turan. Barattoonni Oromoo garuu carraa akkanaa hin qaban ture. Kunis Jaarraa Abbaa Gadaatti yaaddoo guddaa uumee ture.
Kana booda barattoota Oromoo walitti qabuun dhaaba “Waldaa Barattoota Oromoo” jedhu hundeessan. Dhaabni kun:
- afaan Oromoo guddisuu,
- aadaa Oromoo tikfachuu,
- barattoota Oromoo wal barsiisuu,
- eenyummaa Oromoo cimsuu irratti hojii hojjechaa ture.
Qabsoo Bilisummaa Oromoo Keessatti Gahee Isaa
Barnoota isaanii booda, Jaarraan Akkaadaamii Waraanaa Harar keessatti leenjii fudhatan. Boodarra garuu sababoota mootummaa yeroo sanaatiin walqabatee achii bahan.
Bara 1966 keessa qabsaawota mootummaa morman waliin ta’uun gara Baalee deemanii qabsoo keessatti hirmaatan. Yeroo sana keessatti fincilli mootummaa irratti geggeeffamaa ture keessatti gahee guddaa qaban.
Qabsoon isaanii keessatti:
- leenjii waraanaa barbaachisaa ta’uu hubatan,
- mootummaa fi dhaabbilee adda addaa waliin mari’atan,
- deeggarsa mootummaa biyya alaa barbaadan.
Biyyoota akka Yemen, Iraq fi Syria deemuun waa’ee qabsoo Oromoo irratti marii geggeessaniiru.
Hundeeffama Dhaabbilee Oromoo
Jaarraan qabsaawota Oromoo beekamoo waliin hojjechuun dhaabbilee Oromoo keessatti gahee guddaa taphataniiru. Qabsoo Oromoo keessatti dargaggoota gurmeessuu fi mootummaa ofiin of bulchuu irratti hojii guddaa hojjetan.
Bara 1985 keessa isaanii fi hiriyoonni isaanii dhaaba siyaasaa Oromoo tokko hundeessan. Dhaabni isaanii mootummaa ce’umsaa bara 1991 keessatti hirmaatee ture.
Boodarra ammoo gara mootummaa irraa ba’anii hojii siyaasaa fi hawaasummaa itti fufan.
Maaliif Jaarraan Oromoo Biratti Jaallatama?
Jaarraa Abbaa Gadaa namoota hedduu biratti akka:
- sabboonaa Oromoo,
- nama afaan Oromoo kabajsiise,
- nama mootummaa haqaa barbaade,
- nama dhalootaaf mootummaa Gadaa fi eenyummaa Oromoo barsiiseetti ilaalama.
Artistoonni Oromoo hedduun kabaja isaanii irratti sirboota baasaniiru. Dargaggoonni Oromoo hedduunis akka fakkeenya qabsoo fi obsaa ilaalu.
Du’a Isaa
Jaarraan yeroo dhukkubsatan biyya Yemen keessatti yaallamaa turan. Gaafa Bitootessa 4, 2013 du’aan boqotan.
Reeffi isaanii gara biyyaatti deebifamee mootummaa fi ummata hedduu irratti gadda guddaa uume. Gaafa Bitootessa 8, 2013 magaalaa Watar keessatti awwaalaman.
Har’as seenaa isaanii keessatti hojii isaanii fi gumaachi isaanii ni yaadatama.
Xumura
Seenaa Jaarraa Abbaa Gadaa jechuun seenaa nama eenyummaa isaa kabachiisuuf, afaan isaa guddisuuf fi hawaasa isaa keessatti mootummaa haqaa arguuf tattaaffii guddaa taasise tokkooti.
Qabsoon isaanii keessatti hojii isaanii keessaa:
- afaan Oromoo guddisuu,
- dhaloota dammaqsu,
- walqixxummaa barbaaduu,
- eenyummaa Oromoo tikfachuu keessatti gahee guddaa qabu.
Kanaaf Jaarraan keessaa maqaa yeroo dheeraaf seenaa Oromoo keessatti yaadatamuudha.
Jarra Abba Gada
