Koneel Alamuu Qixxeessaa (Bitooteessa 5, 1907 – Fulbaana 9, 2001) seenaa qabsoo uummata Oromoo keessatti maqaa guddaa kan galmeessan loltuu, hayyuu fi qabsaa’aa mirga namoomaa turan. Dargaggummaa isaanii irraa eegalee hanga dhuma jireenyaatti, Oromoon akka of beekee, barnoota argatee fi biyya isaa keessatti kabajamee jiraatuuf of kennanii hojjetaniiru.
Dhalootaa fi Barnoota Isaanii
Koloneel Alamuu Qixxeessaa, abbaa isaanii Obbo Qixxeessaa Yaadatee fi haadha isaanii Addee Haayyuu Roobii irraa, Bitooteessa 5, bara 1907, Oromiyaa Lixaa, aanaa Jalduu ganda Goojjoo keessatti dhalatan. Yeroo sanatti nannoon sun mana barnoota ammayyaa waan hin qabneef, jalqaba mana barnoota amantii seenanii baratan.
Abbaan isaanii, ilma isaanii akka barnoota olaanaa argatuuf Finfinneetti erguudhaan raayyaa waraanaa mootummaa keessatti akka seenu godhan. Haala kanaan Koloneel Alamuun Raayyaa Eegduu Mootichaa (Imperial Bodyguard) keessatti qaxaramanii, yeroo walfakkaataa barnoota ammayyaa fi afaan Faaransaayii barachuu jalqaban.
Lola Xaaliyaanii fi Rakkoo Jireenyaa
Koloneel Alamuun yeroo mootummaan sirna goonfoo jala turetti sadarkaa ajajaa argatanii gara lola Maayicaw itti ramadaman. Lola Xaaliyaanii waliin taasifame keessatti miidhamanii gara Jalduutti deebi’an. Yeroo kana biyyattiin weerara Xaaliyaaniitiin rukutamte.
Haala rakkisaa kana keessatti, Alamuu Qixxeessaa gotummaa fi murannoo isaanii fayyadamuun lola diddaa keessatti hirmaatan. Yeroo sana dhibee “tasiboo” jedhamuun beekamuun isaanii fi maatiin isaanii miidhaman. Gaddisiisaanis, abbaa fi haati isaanii dhibee kanaan guyyaa tokkotti du’aniiru. Kun jireenya isaanii keessatti gadda guddaa uume.
Hidhaa, Bilisoomuu fi Itti Fufiinsa Qabsoo
Koloneel Alamuun yeroo lola diddaa keessatti hirmaatan, harka waraana Xaaliyaanii seenuudhaan murtii du’aatti dhiyaatan. Haa ta’u malee, gootota Oromoo kan Dirribsa Faayyisaa hogganaman giddu-galummaan, mana hidhaatii gad-lakkifaman. Erga bilisoomanii booda, gootota naannoo Jalduu jiran waliin ta’uun lola diddaa itti fufan.
Booda Weerara Xaaliyaanii
Erga Xaaliyaaniin biyyaa baatee booda, Haayile Sillaaseen gara aangoo deebi’e. Koloneel Alamuun barnoota Akkaadaamii Waraanaa Hoolotaa seenanii baratanii, booda barsiisaa ta’uun tajaajilan. Bulchiinsa mootummaa keessatti sadarkaa adda addaa irratti hojjachaa osoo jiran, haala uummanni Oromoo keessa jiru sirriitti hubatan.
Hundeeffama Waldaa Maaccaa fi Tuulamaa
Hojiin isaanii kan seenaa keessatti bakka guddaa qabu keessaa tokko, Waldaa Maaccaa fi Tuulamaa hundeessuu fi hogganuudha. Kaayyoon waldaa kanaa barnoota, misooma fi of-beekumsa uummata Oromoo guddisuu ture. Koloneel Alamuun jalqabaa hanga dhumaatti pirezidaantii waldaa kanaa ta’uun hojjetan.
Isaan durfanii lafa dhuunfaa isaanii irraa kutaa guddaa kenneen mana barnoota Jalduu ijaarsiisan. Hojiin kun uummata naannoo sanaa fi Oromoota biroo biratti fakkeenya guddaa ta’e.
Hidhaa Mootummaa fi Rakkoo Maatii
Sababa hojii isaanii fi hoggansa waldaa kanaatiin, Koloneel Alamuun mootummaa yeroo sanaatiin shakkii jala galan. Ilmi isaanii Abarraa Alamuu lolaan du’uun isaanii gadda guddaa uume. Ergasii Koloneel Alamuun hidhaa cimaa waggoota hedduutti murtaa’anii maqaa isaanii fi mirga lammummaa yeroo muraasaaf dhaban.
Booda Hidhaa fi Bara Dhumaa
Erga mana hidhaatii hiikaman booda, Oromiyaan bakka adda addatti deemuun waa’ee barnoota, tokkummaa fi mirga uummata Oromoo barsiisaa turan. Bara 1990moota keessa, uummataaf yaada nagaa, wal-dhageettii fi waliigaltee dabarsaa turan.
Boqonnaa Isaanii
Koloneel Alamuu Qixxeessaa Fulbaana 9, bara 2001 addunyaa kanarraa boqotan. Reeffi isaanii bakka dhaloota isaanii magaalaa Jalduu keessatti awwaalame. Seenaa fi hojii isaan uummata Oromoof hojjetan seenaa keessatti kan hin dagatamne dha.
Xumura
Seenaa Koloneel Alamuu Qixxeessaa seenaa nama tokko qofaa osoo hin taane, seenaa qabsoo, barnoota, obsa fi abdii dha. Jireenyi isaanii dhaloota har’aatiif fakkeenya guddaa ta’ee tajaajila.
