Seenaa Hayilamaaram Gammadaa – Nama Qabsoo fi Yaada Fagoo Qabu

Hayilamaaram Gammadaa seenaa qabsoo Oromoo keessatti maqaa kabajamaa fi yaadatamaa dha. Inni nama yaada ifaa qabaatu, uummata isaa jaalatu, fi yeroo isaa guutuu tajaajila hawaasaaf kenne ture.

Hayilamaaram waldicha Maccaa fi Tuulamaa hundeessuu fi ijaaru keessatti shoora olaanaa taphate. Inni yaada waldichaalee kana tokkoomsuu qofa osoo hin taane, mallattoo dhaabichaa akka odaa ta’u yaada dhiyeesse. Odaan, akka aadaa Oromoo keessatti beekkamu, mallattoo araaraa, murtii haqaa, fi walitti dhufeenya uummataa ti.

Sochiin Hayilamaaram Maccaa fi Tuulamaa keessatti gaggeessaa ture sirna mootummaa yeroo sanaa baayyee yaaddesse. Garuu mootummaan yeroo sanaa haala itti balaa irraan geessuu irra, isa ofitti butuun fayyadamuuf karoora qaba ture. Kanaafis, hojii mootummaa keessatti deebisee mindaa gaarii fi itti gaafatamummaa guddaa kennuuf yaade.

Xalayaa ajajaatiin Hayilamaaram gara hojii mootummaa deebisuun, akka abbaa seeraa fi gorsituu seeraa mootummaa ta’ee akka tajaajilu murteessan. Muudamni kun garuu Hayilamaaramiif ifa ture; kaayyoon isaa inni guddaan uummata isaa tajaajiluu fi ijaarsa waldicha Maccaa fi Tuulamaa cimsuu ture.

Yeroo gabaabaa erga hojjateen booda, fedhii fi kaayyoo isaa irratti hundaa’uun hojii sana gad lakkisee ba’e. Yeroo isaa guutuu ijaarsa fi tumsaa waldicha Maccaa fi Tuulamaa irratti xiyyeeffachuu jalqabe.

Kana hordofee, Hayilamaaram humnoota mootummaaatiin qabamee mana hidhaatti darbatame. Qabeenyi isaa maqaa idaa baankii jedhuun gatii dhugaa isaa hin qaqqabneen gurgurame. Maatiin isaa fi firoonni isaa rakkoo hamaa keessa seenan.

Mana hidhaa keessatti dararama qaamaa fi sammuu cimaa irra ga’e. Erga humni isaa gadi bu’ee boodaa, “gara mana deemee haa du’u” jechuun gara manaatti galchan. Haalli isaa baayyee kan nama gaddisiisu ture.

Erga Waldaan Maccaa fi Tuulamaa dhorkamee booda, Hayilamaaram sababa hirmaannaa isaa kanaan dararaa fi reebicha guddaa irra ga’e. Hamma miidhaan isaa cimaatutti, mana murtii dhaquu hin dandeenye; ta’us sireedhaan baattamee akka dhiyaatu ajajame. Boodarra garuu gara mana yaalaa akka deemu eeyyamameef.

Mana yaalaa seenee osoo yaalamaa jiruu, miidhaan qaamaa fi kan sammuu baayyee cimaa waan tureef, torban tokko booda Adoolessa 1, 1970, lubbuun isaa addunyaa kana irraa darbite.

Gara mana yaalaa deemuf yeroo ka’u, Hayilamaaram jaalewwan isaatiin akkas jedhe jedhamuun yaadatama:

“Kana booda wal arguuf akka hin dandeenye natti fakkaata. Nuti duunus du’uu baannus, kaayyoon keenya kan Oromoo bilisoomsuu ijoollee fi ijoollee ijoollee keenyatiin galma ni ga’a.”

Akkasumas, dhorkamuu Waldaa Maccaa fi Tuulamaa fi hidhamuu miseensota isaa ilaalchisee yaada gadi fageenya qabu akkas jedhe:

“Hoggantoota hidhuun yookaan waldaa dhorkuun qabsoo haqaa uummata tokkoo dhaabuu hin danda’u. Wanti hojjatame akka bu’aa facaafameetti; bakka tokko irraa yoo hin biqilleyyuu, bakka biraa ni biqila.”

Xumura

Hayilamaaram Gammadaa nama jireenya isaa guutuu dhugaa, haqaa fi tajaajila uummataaf kenne ture. Gumaachi inni qabsoo Oromoo keessatti godhe yoomiyyuu seenaa keessatti ni yaadatama. Seenaa isaa dubbachuun qofa osoo hin taane, yaada fi kaayyoo inni dhaloota itti aanutti dhaale hubachuunis dirqama dha. Seenaa Gootota Oromoo