Introduction

Addunyaan gootota baay’ee argitetti. Garuu Abdiisaa Aagaa akka isaatti goota hin taane. Inni ijoollee wagga 12 ture yeroo jireenyi isaa gara jabaa ta’e. Inni dargaggeessa wagga 14 ture yeroo waraana seene. Inni loltuu Oromoo ture yeroo addunyaan maqaa isaa dhagesse. Mana hidhaa Xaaliyaanii keessaa of baasee biyya alaa keessatti loluu — kun seenaa fiilmii fakkaata, garuu dhugaa dha.

Barruun kun seenaa Koloneel Abdiisaa Aagaa — goota Oromoo addunyaa ajaa’ibsiise — guutummaatti si waliin qooduuf barreeffameera. Itti dhufi.

Abdiisaa Aagaa Eenyu Ture?

Koloneel Abdiisaa Aagaa Oromiyaa Dhihaa, Wallagga, Najjoo naannoo Kidanamihiret Alaltuu jedhamutti bara 1919 dhalate. Inni loltuu, goota fi nama seenaan bara baraan yaadatu ture.

Abdiisaan baruumsa ni barate. Bara 1925 mana barumsaa Abbaa Gabra-Maaram seenee Afaan Amaariffaa barate. Bara 1927 mana barumsa misiyoonii Najjoo seenee Afaan Ingiliffaa barate. Dargaggeessa barumsa jaallatu ture — garuu jireenyi isaa gara jabaa ta’uuf jedha ture.

Ijoolummaa Isaa — Gaddaa fi Kutannoo

Umuriin isaa wagga 12 ture yeroo addunyaan isatti garagale. Abbaan isaa obboleessa isaa aariidhaan ajjeessee mana hidhaa gale. Abdiisaan abbaa isaa mana hidhaa keessaa baasuuf gara Finfinnee deemuun ol iyyate, carraaqe — garuu dhumaratti murtiin du’aa abbaa isaa irratti darbee du’e.

Gaddi kuni Abdiisaa cabsee hin galiin — jabeesse. Waggaa lama booda, umuriin isaa wagga 14 yommuu ta’u, waraana Impaayera Itiyoophiyaatti dabalame. Ijoolleen wagga 14 waraana seente — garuu seenaan isaa achirra jalqabe.

“Rakkoon namaa cabu hin qabne — namni rakkoo injifate goota ta’a. Abdiisaan rakkoo wagga 12 isatti bu’e injifatee goota addunyaa ta’e.”

Waraana Xaaliyaanii fi Booji’amuu Isaa

Bara 1928, waraanni Xaaliyaanii Itiyoophiyaa weerarutti, Abdiisaan loltuu Itiyoophiyaa ta’ee lole. Gootummaadhaan lole — garuu waraanni Xaaliyaanii cimaa ture. Abdiisaan booji’amee gara biyya Xaaliyaanii erga geeffame.

Mana hidhaa biyya alaa keessatti argamuun ulfaataa dha — afaan hin beektu, nama hin beektu, biyya hin beektu. Garuu Abdiisaan callisee hin taa’ne. Mana hidhaa keessatti sammuunsaa hojjechaa ture — karaa bahuuf.

Inni uffata qorraa tatarsaasee walitti fo’uudhaanolkaatee mana hidhaa Xaaliyaanii keessaa of baasuu danda’e. Kun tapha gootummaa dinqisiisaa ture — nama booji’amee, biyya alatti, tokkuma of baase.

Michuu Waliin Miliquu — Seenaa Ajaa’ibaa

Mana hidhaa Xaaliyaanii keessatti Abdiisaan nama tokko wal bare — Kapiteen Juuliyoo, goota Yugozlaaviiyaa. Lamaanuu hidhaa keessa jiran, lamaanuu bilisummaa hawwan, lamaanuu gootummaa qaban.

Michummaan isaanii cimte. Waliin karoora baasan — karaa miliquu. Halkan tokko lamaanuu, hidhamtoota 10 ol waliin fudhatanii mana hidhaa sana keessaa miliqan. Bosona seenanii dhokatanii jiraatan.

Miliquu qofaan hin dhaabatin — guyyoota muraasa booda halkan gara mana hidhaa sanatti deebi’an, eegdota irratti dhukaasa banuun hidhamtoota hafe gadhiisan! Kun gootummaa ol-aanaa dha — of oolchuun ni danda’ama ture, garuu Abdiisaan kan hafan hin daganne.

“Of qofa oolchuun nama laafaa gochuu danda’a. Kan hafan yaadachuun garuu goota dha — kun Abdiisaa Aagaa ture.”

Biyya Xaaliyaanii Keessatti Loluu

Mana hidhaa keessaa bahanii gareen isaa gurmaa’e. Namootni mana hidhaa sana keessaa bahaniis Abdiisaa akka gaggeessaa isaanii filatan — sagalee guutuun. Kun amantaa guddaa ture — namni biyya alaa keessatti, booji’amee ture, gaggeessaa ta’e.

Gareen kun mooraalee loltootaa Xaaliyaanii hedduu rukutanii rakkoo guddaa fidan. Abdiisaan biyya sana keessatti lola ulfaataa hojjete — goota addunyaa ta’uu agarsiise.

Deebi’uu fi Sadarkaa Waraanaa

Itiyoophiyaa deebi’ee booda Abdiisaan waraana keessa hojjechuu itti fufe. Gootummaa fi ogummaa waraanaa isaa beekamtii argateef Akkaadaamii Waraanaa Hoolotaatti erga baratee booda sadarkaa Liyuutenaantii tti eebbifame.

Garuu impaayeerni Itiyoophiyaa Abdiisaa farra qaba ture. Oromoo waan ta’eef sadarkaan isaa waggaa dheeraadhaaf Kaapiteen bira ol hin dabarre — hojiin isaa guddaa ta’us, eenyummaan isaa gufuu ture.

Kan jijjiire Kapiteen Juuliyoo fi Maarshaal Tiitoo — michootni isaa biyya alaa — dhimma isaa H/Silaasetti beeksisan. Kana booddee qofaa Abdiisaan sadarkaa Koloneeliitti ol guddatee eegduu mootii ta’e.

Sadarkaalee Abdiisaa Aagaa — Tartiibaan

• Waggaa 14 — Loltuu Waraanaa seene
• Bara 1928 — Booji’amee Xaaliyaanii geeffame
• Xaaliyaanii — Mana hidhaa keessaa of baasee lole
• Deebi’ee — Akkaadaamii Waraanaa Hoolotaa barate
• Liyuutenaantii — Sadarkaa 1ffaa argate
• Kaapiteen — Waggaa dheeraa dhaabate
• Koloneel — Dhumarratti argate; Eegduu Mootii ta’e

Du’aa fi Yaadannoo Isaa

Koloneel Abdiisaa Aagaa warraaqsa bara 1974 booda waggaa muraasa keessatti du’e. Seenaan isaa yeroo dheeraa keessatti hin barreeffamne — garuu dhugaan isaa hin dhumne.

Har’a maqaan isaa mana barumsaa Najjootti moggaafameera — dargaggoonni Oromoo guyyaa guyyaatti maqaa isaa dhageessisan. Yaadannoon isaa salphaa miti — inni maqaa ijoollee keessatti jiraata.

Maaliif Seenaan Abdiisaa Aagaa Har’allee Nu Barbaachisa?

Tokkoffaa — Rakkoon nama hin dhaabne. Abdiisaan wagga 12 rakkoo hamaa argee, wagga 14 waraana seene, biyya alatti booji’amee — garuu hin dhaabanne. Kuni dargaggoota har’aaf barumsa guddaa dha.

Lammaffaa — Gootummaan bifa hedduu qaba. Abdiisaan meeshaa waraanaan qofaa hin lolne — sammuu, karoora fi kutannoodhaan lole. Kun har’allee nu barsiisa.

Sadaffaa — Eenyummaan gufuu miti. Oromoo ta’uun isaa sadarkaa isaa hir’ise — garuu isa hin dhaabne. Dhumarratti beekamtii argate. Eenyummaan kee bu’uura kee — gufuu miti.

Afraffaa — Tokkummaan addunyaa injifata. Abdiisaan Kapiteen Juuliyoo — Yugozlaavii — waliin michoomee mana hidhaa keessaa bahe. Biyya adda, afaan adda — garuu gootummaan tokko. Kun barumsa guddaa dha.

Xumura — Goota Addunyaan Dagachuu Hin Dandeenye

Abdiisaa Aagaa maqaa salphaa miti. Inni seenaa dha — seenaa ijoollee wagga 12 rakkoo injifatee, wagga 14 waraana seenee, biyya alatti booji’amee of baasee addunyaa ajaa’ibsiise.

Mana barumsaa Najjoo maqaa isaa baata. Seenaan isaa barruuwwan keessatti barreeffama. Garuu wanti hundaarra barbaachisaan — fakkeenya isaa fudhannee hojjechuun dha.

“Gootota yaadachuun qabsoo isaan jalqaban itti fufuudha

Koloneel Abdiisaa Aagaa — Goota Oromoo Addunyaan Yaadatu! 🌿

Gaaffilee Yeroo Bay’ee Gaafataman

Abdiisaa Aagaa eenyu ture?

Koloneel Abdiisaa Aagaa loltuu fi goota Oromoo beekamaa ture. Wallagga, Najjootti dhalate. Mana hidhaa Xaaliyaanii keessaa of baasee biyya alatti gootummaa agarsiise. Booda Koloneel fi Eegduu Mootii Itiyoophiyaa ta’e.

Abdiisaa Aagaa yoom dhalate?

Abdiisaa Aagaa bara 1919 Wallagga, Oromiyaa Dhihaatti dhalate.

Abdiisaa Aagaa maaliif beekama?

Inni bara 1928 waraana Xaaliyaanii yeroo booji’ametti mana hidhaa keessaa of baasee biyya Xaaliyaanii keessatti loluu isaatiif addunyaan beeka. Gootummaan isaa addunyaa ajaa’ibsiise.

Mana barumsa Abdiisaa Aagaa eessa jira?

Mana Barumsa Sadarkaa Lammaffaa Abdiisaa Aagaa Najjoo, Oromiyaa Dhihaatti argama — maqaan isaa yaadannoof mana barumsaa kanatti moggaafameera.

---

📢 Barruun kun si gargaare? Hiriyoota keetti qoodi — seenaan Abdiisaa Aagaa namoota bay’eetti beekamuu qaba! Seenaa gootota Oromoo biroo dubbisuu barbaaddaa? Gara Blog keenya dhufi!

seenaa biroo:Seenaa Huseen Bunee